Jätelakimuutos rajaisi kuntien vastuuta jätehuollosta

Muun muassa koulujen biojätteet ja vanhainkotien vaipat kuuluvat kuntien jätehuoltovastuuseen. Lisäksi kuntien jätelaitoksilla on myös mahdollisuus palvella elinkeinoelämää jätehuollossa. Useimmiten kunnat hoitavat jätehuoltovastuunsa omistamiensa jätelaitosten kautta.

– Nyt tätä kunnan vastuuta ollaan rajaamassa Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan otetulla kirjauksella, jonka mukaan kuntien vastuu jätehuollosta rajattaisiin pelkästään asumisessa syntyviin jätteisiin. Tätä tarkoitetaan jätelakimuutoksella, toimitusjohtaja Markku Salo Jätelaitosyhdistyksestä sanoo.

Salo muistuttaa, että jätelakimuutoksesta ei voida erottaa toista vireillä olevaa merkittävästi jätehuoltoon ja sen järjestämiseen liittyvää lakihanketta, hankintalainsäädännön uudistusta. Molemmat vaikuttavat kokonaisuuteen.

– Hankintalainsäädännön uudistuksella tuodaan Suomen lainsäädäntöön EU:n hankintadirektiivi. Suomessa direktiivi halutaan panna täytäntöön tiukempana kuin muualla Euroopassa, jossa sidosyksiköiden markkinaehtoisen toiminnan rajaksi säädetään 20 %. Elinkeinoelämän järjestöt ovat vaatineet tätä prosenttia jopa nollaan.

Kuntalaisten jätemaksut nousuun

Jätehuolto on välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikkina aikoina ja kaikissa oloissa koko maassa. Lainsäädäntömuutosten kokonaisuus tarkoittaisi sitä, että kuntien jätelaitokset eivät voisi palvella käytännössä enää lainkaan esimerkiksi paikallisia yrityksiä, kuten remonttiyrityksiä ja kivijalkakauppoja, eikä myöskään julkisia toimijoita.

– Käytännössä jätelakimuutos ja hankintadirektiiviä tiukempi kansallisen lainsäädännön rajaus tarkoittavat sitä, että varmuus jätehuoltopalvelujen saatavuudesta koko maassa vaarantuu, Salo sanoo.

Kuntien jätelaitosten yhteistyö elinkeinoelämän kanssa mahdollistaa sen, että myös kuntalaisten jätemaksut pysyvät kohtuullisina. Jos markkinaehtoista toimintaa supistetaan, kuntalaisten jätemaksut nousevat. Lisäksi riskinä on, että myös kunnat joutuisivat maksumiehiksi.

– Jätelakimuutos rajaisi kunnan vastuun vain asumisessa syntyviin jätteisiin. Hankintalakiuudistus EU-hankintadirektiiviä tiukemmalla sidosyksikkörajauksella poistaisi kuntien mahdollisuuden palvella elinkeinoelämää.

Ansaintamahdollisuuksia suurille yksityisille jätehuoltoyrityksille

Salon mukaan jätelakimuutos mahdollistaisi lisää ansaintamahdollisuutta suurimmille yksityisille jätehuoltoyrityksille ja jätteiden viennille maan rajojen ulkopuolelle.

– En niinkään kutsuisi tätä mahdollisuudeksi, sillä se johtaa Suomessa jo olemassa olevan oman jätehuoltoinfran vajaakäyttöön, mikä ei edistä Suomen kestävyysvajetta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että pk-yritysten ja tavallisten kuntalaisten jätemaksut nousevat. Samalla myös jätehuollon toimintavarmuus vaarantuu ja palvelujen saatavuus koko maassa heikkenee. Muutos johtaa pahimmillaan Napolin kaltaiseen jätehuollon tilanteeseen.

,