Kasmir kannattaa kotimaista

Vadelmavene-hitillään kaikkien tietoisuuteen noussut Kasmir uskoo vahvasti kotimaisen musiikin tulevaisuuteen.

Koko ikänsä musiikkia harrastanut, nyt 30-vuotias Kasmir nousi suuren yleisön tietoisuuteen viime kesänä: hänen letkeä, hyvää tuulta uhkuva Vadelmavene-kappaleensa oli radiokanavilla kesän soitetuin biisi. Tästä hyvästä mies keräsi Emma-gaalassa peräti kaksi pokaalia. Vuoden tulokas -palkinto myönnettiin artistille itselleen ja Vuoden kappale -palkinto Vadelmaveneelle. Kasmirin tyyli on ennen kaikkea rento, mutta aina se ei ole ollut sitä.

– Olen harrastanut musiikkia pienestä pitäen, ja koulussakin olin musiikkiluokalla, hän kertoo.

– Joskus rippikoulun jälkeen bändihommat tulivat mukaan kuvioihin, ja minulla ehti olla parikin eri bändiä. Olimme tuolloin vihaisia nuoria miehiä ja soitimme sen mukaista musiikkia, enimmäkseen heviä.

Kasmirin nykyistä, pehmeää falsettia kuunnellessa hevimenneisyyteen ei ole ihan helppo uskoa. Mistä tämä muodonmuutos?

– Jossain vaiheessa bändit vain jäivät ja aloin keskittyä enemmän biisinkirjoittamiseen. Tein jonkin aikaa musiikkia yhteisyössä Heavyweight -dj-kollektiivin kanssa, mutta en kuulunut siihen missään vaiheessa.

Kasmirin käsistä syntyy kappaleita myös muille artisteille.

– Mielestäni se ei ole artistille olennaista, että hän esittäisi vain itse kirjoittamiaan kappaleita. Tähän asiaan suhtaudutaan Suomessa joskus vähän liian puritaanisesti. Onhan kuitenkin niin, että artisti aina ’tekee’ kappaleen omalla tyylillään, oli sen sitten kirjoittanut kuka tahansa.

Kasmir. Kuva: Julius Konttine
Kasmir arvostaa suomalaisuutta. Kuva: Julius Konttine

Suomessa taito korkealla

Kotimainen kevyt musiikki elää ja hengittää Kasmirin mielestä erittäin hyvin.

– Suomessa tehdään erityisen paljon musaa omalla kielellä ja omalla tyylillä. Vaikka melodia on musiikissa tärkeä, kyllä sanoitus kolahtaa suomalaisiin. Ja kun se Lontoon kieli ei kaikkien suusta vain irtoa uskottavasti, on hyvä että meillä on paljon monipuolisia biisinkirjoittajia.

Kasmir mainitsee myös maamme pitkät perinteet omaehtoisen musiikin teossa. Hän antaa lisäksi arvoa laadukkaille artisteille, kuten Sanni, Anna Abreu ja Isac Elliot, joiden biisivalikoimista löytyy myös Kasmirin kappaleita.

Eräs syy rikkaaseen biisintekokulttuuriimme on koulutussysteemimme: muissa maissa ei ole vastaavia koulujen musiikkiluokkia tai musiikkiopistojen verkostoa kuin Suomessa.

– Pari viikkoa sitten kävin verestämässä muistojani entisessä koulussani Espoon Karakalliossa, Kasmir kertoo.

– Oli ihan mahtavaa nähdä nykyistä meininkiä: siellä oli pulpetteinakin keyboardit!

– Vaikka nautin biisien kirjoittamisesta, lavalle nouseminenkin on tosi kova juttu, hän kertoo.

– Kun on viettänyt yöttömiä öitä studiolla hioen kappaleita ja niiden yksityiskohtia, on tosi siistiä nähdä, miten yleisö sitten reagoi niihin tositilanteessa.

Ruotsissa biisintekotaito on jo pitkään ollut maailman huippua: sieltä on lähtenyt hiteiksi nousseita biisejä maailman huippuartisteille. Voisiko tämä joskus olla totta myös Suomessa?

– Suomessa on jo nuorta biisintekijäpolvea, jotka tekevät biisejä maailmalle – eivät ihan huippuartisteille, mutta huipun tuntumaan. Ruotsalaiset tekijät alkavat olla jo iäkkäitä, ja meillä on etuna se suomalainen lievä outous, joka kyllä puree maailmalla nykyään. Ja kyllähän se on niin, että mollissa sävelletty musiikki koskettaa, se on heti diippiä verrattuna iloisiin duurirallatuksiin, toteaa Kasmir.

,