Lämpöpumpulla uusiutuvaa lähienergiaa

Lämpöpumput ovat olleet Suomessa suuri menestys. Vuoteen 2030 mennessä lämpöpumppujen tuottaman energiamäärän ennustetaan nelinkertaistuvan. Suomessa on tällä hetkellä käytössä noin 750 000 lämpöpumppua.

– Lämpöpumppubuumin taustalla vaikuttavat teknologian kehittyminen ja tarjonnan lisääntyminen. Myös energian hinnan nousu suhteessa muihin hintoihin saa lämpöpumput näyttämään päivä päivältä paremmalta vaihtoehdolta, kertoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Osaltaan lämpöpumppujen kysyntään vaikuttavat ilmastonmuutos ja ympäristöarvojen korostuminen. Lämpöpumppuenergia on uusiutuvaa energiaa, joka perustuu maahan, kallioon, ilmaan ja veteen varastoituneen lämpöenergian hyödyntämiseen.

– Ihmiset ovat myös tottuneet mukavuuteen. Uusissa rakennuksissa viilennys on nykyään jo perusvaatimus ja vanhoihinkin taloihin sitä toivotaan, Hirvonen toteaa.

Lämpöpumpputeknologia valitaan tapauskohtaisesti

Valinta maalämpöpumpun, poistoilmalämpöpumpun, ilma-vesilämpöpumpun ja ilmalämpöpumpun välillä on aina tapauskohtaista.

– Pumpputyypin valintaan vaikuttavat muun muassa talon koko, jo käytössä oleva lämmitysjärjestelmä sekä oma investointivalmius. Maallikon kannattaakin ensi alkuun perehtyä aiheeseen, esimerkiksi Motivan nettisivujen ja laskureiden avulla.

Lämpöpumpun käyttöönotosta syntyvä hyöty pystytään arvioimaan etukäteen verrattain tarkasti.

– Kun tarjouksia pyytää, kannattaa varmistaa, että tarjouksessa on kaikki kulut mukana ja että tarjouksessa kerrotaan tarkkaan, mitä pumpulla saa aikaiseksi, Hirvonen alleviivaa.

Lämpöpumppujen hinnat vaihtelevat pumpputyypistä riippuen noin 1500–20 000 euron välillä.

– Maalämpöpumppu on pumpuista kallein, mutta se myös tuottaa eniten energiaa. Jos investoi enemmän, niin saa myös enemmän, Hirvonen toteaa, mutta jatkaa:

– Kuluttaja kuitenkin tekee päätöksiä omasta maailmastaan käsin. Jos omalle maalle ei esimerkiksi pysty poraamaan tai lämmityksessä käytetään lisänä vaikkapa puuta, voi ilma-vesi-, poistoilma- tai ilmalämpöpumppu ollakin se tarkoituksenmukaisin valinta.

Lämpöpumppuinvestoinnin kannattavuutta arvioidessa on hyvä huomioida myös pumpun vaikutus kiinteistön jälleenmyyntiarvoon.

– On ihan luonnollista, että asunnonostaja arvottaa kiinteistöjä lämmityskulujen kautta. Jos yksi talo lämpiää 800 eurolla vuodessa ja toinen 3000 eurolla, niin käytännössä se tarkoittaa, että ensimmäisen talon kohdalla lainanhoitoon jää vuodessa 2200 euroa enemmän.

Lämpöpumppualan odotetaan edelleen kasvavan

Vaikka lämpöpumppujen lukumäärä on Suomessa huomattava, on saneeraamattomien kohteiden määrä vieläkin suurempi.

– Alkumetreillä tässä vielä ollaan. Suomessa on 1,4 miljoonaa kohdetta, jotka voitaisiin pumpuilla muuttaa uusiutuvaa energiaa ja lähienergiaa hyödyntäviksi.

Tällä hetkellä lämpöpumput tuottavat noin 5 terawattituntia energiaa eli yhden ison voimalaitoksen tuotannon verran.

– Ennusteiden mukaan vuonna 2030 tuotanto voi olla jopa 20 terawattituntia, jos kasvu jatkuu odotetusti, Hirvonen toteaa.

Vielä 90-luvulla lämpöpumppuihin epäilevästi suhtautunut Hirvonen, koulutukseltaan energiatekniikan DI, on jo pitkään pitänyt lämpöpumppujen tulevaisuutta varsin lupaavana.

– Kuulin lämpöpumpuista ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja en silloin uskonut, että Suomen kaltaisessa maassa voitaisiin saada energiaa ilmasta merkittävissä määrin. Ostin pumpun kotiin ja kolmen vuoden seurannan jälkeen oli pakko myöntää, että kyllä saa. Siitä lähtien olen ollut alalla mukana, Hirvonen hymyilee.