Liikennevakuutuslaki uudistui 2017 – mikä muuttui autoilijalle tai moottoripyöräilijälle?

Uusi liikennevakuutuslaki tuli voimaan tammikuun alusta alkaen. Mitkä olivat keskeiset syyt sen uudistamiseen?

− Muutospaineita oli ollut jo kauan ja lain valmistelu aloitettiin 2004, kun Sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin työryhmä. Uusi vauhti saatiin päälle 2013. Edellinen laki oli tullut voimaan jo vuonna 1960, joten oli aika modernisoida se. Vanhaa lakia oli jouduttu paikkailemaan edellisten vuosikymmenien aikana ja siitä haluttiin entistä selkeämpi, Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) johtaja Janne Jumppanen kertoo.

Taustalla vaikutti myös vuonna 2000 tapahtunut perustuslain muutos. Liikennevakuutuslain isot perusperiaatteet säilyivät silti samoina – kyseessä on edeltäjänsä näköinen laki, Jumppanen toteaa. Uuttakin tuli eri elinten tehtävien selkeyttämiseksi.

Vaikutukset vakuutuksiin

Kuluttajan kannalta tärkeä tieto on, että lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnistä tulee aiempaa kovemmat sanktiot ja vakuuttamattomuusmaksuja korotettiin. Valtiokonttori määrää maksun suuruuden, ja LVK perii sen. Lainsäätäjän toiveena oli myös lisätä kilpailua ja tuoda uusia tuotteita vakuutusmarkkinoille.

Mitä käytännön muutoksia autoilija tai moottoripyöräilijä huomaa?

− Aiemmin yhteen ajoneuvovakuutukseen liittyvät bonusprosentit siirtyivät sellaisenaan, jos vaihtoi vakuutusyhtiötä. Tämän jälkeen siirryttiin keräämään ja välittämään pelkkää vahinko- ja vakuutushistoriaa. Nyt suurin muutos on vapaampi vahinkohistorian käyttö ja moniajoneuvotuotteiden tulo vakuutusmarkkinoille. Yhteen vakuutukseen voi vaikuttaa kaikista henkilön moottoriajoneuvoista (autot ja moottoripyörät) muodostunut hinnoittelu, johon voi vaikuttaa myös vahinkohistoria, ajokorttihistoria ja ikä. Lain mukaan vakuutusmaksun määräämisessä on otettava huomioon liikennevahinkoriski, se miten yhtiöt sen määrittävät, on kunkin päätettävissä.

– Kuluttajan kannattaakin olla hereillä vakuutuksia ottaessaan. Kilpailu on mennyt monimutkaisemmaksi, mutta miten hintaan päädytään pitää selvitä yhtiön maksuperusteista. Jos kaksi eri kuljettajaa on samassa tilanteessa maksuperusteiden mukaan, tulee näitä kohdella samalla tavalla. Lakisääteinen velvoite korvata vahingot on pysynyt samana ja ne pitää käsitellä eri yhtiöissä samalla lailla, Jumppanen muistuttaa.

Automaattiautot tulevat

Suomalaisen liikenteen tulevaisuuteen ja sen vakuutusjärjestelmiin vaikuttaa teknologinen kehitys, erityisesti liikenteeseen tulevat automaattiautot. Tämä tulee tapahtumaan meillä noin 10-30 vuoden kuluessa, Jumppanen arvioi.

− Asia otettiin uutta lakia valmistelevassa työryhmässä huomioon. Totesimme, että lain nykyinen muoto on riittävän joustava ja hyvä pohja tulevaisuudessakin, sillä ajoneuvon omistajalla tai haltijalla tulee olla liikennevakuutus jatkossakin. Kolmas osapuoli saa aina korvaukset. Jos esimerkiksi automaattiauton ohjelmistossa on virhe, korvauksen maksanut vakuutusyhtiö voi yrittää hakea maksamiaan korvauksia takaisin valmistajalta tuotevastuun perusteella.

– Pitää myös muistaa, että Suomessa on eri lailla toimiva vakuutusjärjestelmä kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa eli niin sanottu ankara vastuu kansainvälisesti verrattuna, Jumppanen muistuttaa. Ankara vastuu tarkoittaa, että korvaus maksetaan liikennevakuutuksesta, vaikka kukaan ei olisi vastuussa vahingosta.

,