Suomalaisia herkkuja turvallisesti

Vastuullisuuden käsitteellä on monet kasvot. Taannoisessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) kuluttajatutkimuksessa vastuullisuus sai seitsemän ulottuvuutta: ympäristö, eläinten hyvinvointi, ravitsemus, tuoteturvallisuus, työhyvinvointi ruoka-alalla, paikallinen hyvinvointi ja taloudellinen vastuu. Näillä on meille suomalasille väliä.

Puhtaasti pohjoisesta

Luken tekemässä Arktinen ruoantuotanto -raportissa puolestaan kiteytetään pohjoiseen ruoantuotantoomme liittyvät lisäarvotekijät. Siitä käy ilmi, että suomalaisella ruoalla voimme erottua eduksemme. Puhtaat tuotteet, terve tuotantoympäristö, terveet eläimet, puhdas ilma, tuotteen korkea ravitsemuksellinen ja hygieeninen laatu sekä läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat lisäarvoja, joita täällä Suomessa pidämme usein itsestäänselvyyksinä.

Pohjoisiin raaka-aineisiimme perustuva ruokatarjonta on aarreaitta hyvinvoinnistaan huolehtivalle. Lyhyen ja tehokkaan kasvukauden tuottamien hyötyjen lisäksi tuoteturvallisuus hygieniakäytäntöineen sekä lääkkeiden ja torjunta-aineiden maltillinen käyttö pitävät ruokavaliomme perustan kunnossa.

Oma maatalous ja siitä alkava ruokaketju mahdollistavat sen, että tunnemme syömämme ruoan tuotantotavat ja ympäristövaikutukset. Ja jos jotain sattuu, niin suomalainen hankintaketju varmistaa ruoan jäljitettävyyden, jolla päästään ongelmien lähteille. Vain omaan ruokaketjuumme voimme vaikuttaa!

Hyvää Suomesta -merkillä on kokonaisvaltainen näkökulma vastuullisuudesta. Lähtökohta on, että suomalaisen ruoan valitseminen on aina vastuullinen teko: ruoantuotannon vaikutuksia ympäristöön ei ulkoisteta muille, itse huolehditaan omasta hyvinvoinnista sekä kulttuurin kehittymisestä ja iloitaan saavutetuista tuloksista.

Raaka-ainelähtöistä vastuullisuutta

Suurin osa edellä mainituista vastuullisuuden ulottuvuuksista toteutuu vain, kun ruoka on valmistettu suomalaisista raaka-aineista. Kaikki hyvä, mitä suomalaisuus tuo tullessaan, optimoituu niin, että oman maan raaka-aineista tehdään monen makuisia tuotteita erityyppisiin tarpeisiin.

Vastuullisuus toteutuu myös, olipa ruoka käsityöpajasta tai tehtaasta. Kummassakin tiedetään, mistä raaka-aineet tulevat, ja voidaan vaikuttaa sekä laatuun että toimintatapoihin.

Tuotteen suomalainen nimi, kotoinen maisemakuva pakkauksessa, Suomen lippu tai edes lisääntyvät pakkausmerkinnät eivät välttämättä kerro kuluttajalle ruoan kotimaisuudesta. Helpoin tapa erottaa oman maan ruoka muusta valikoimasta on Hyvää Suomesta -merkki. Sininen joutsentunnus kertoo sen ensisilmäyksellä ilman, että pakkausta tarvitsee käännellä tai kaivaa käsilaukusta lukulaseja.

Kirjoittaja on Ruokatieto Yhdistys ry:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa.